Etusivu | Aarteesta ja sen löytymisestä | Hannikorujen synnystä | Valokuvia koruista | Eeva Vihannan toinen sija Kalevalaisten Naisten Liiton kirjoituskilpailussa | Hinnasto | Matti Tuomaanpoika Hannin sukuja

HINNASTO

Hannikorusarjan laatutiedot ja hinnasto
Katso hinnasto (pdf)


Tämä lyhyt tarina on jokaisessa tervalepästä tehdyssä korulippaassa ja
rasian kannessa Hannisuvun esi-isän Juho Jaakko Jaakonpoika Hannin oheinen puumerkki.

 

HANNIKORUN TARINA

Hannin suvun esi-isä, ruotutalon isäntä   Matti Tuomaanpoika Hanni, syntyi luultavasti vuonna   1668 ja   kuoli lokakuun yhdentenätoista päivänä vuonna 1714. Tuona päivänä tuli Ylikannuksen kappelinseurakunnan Hannin kylään kasakkapartio, joka kidutti ja tappoi 46-vuotiaan Matti Tuomaanpoika Hannin.

Ruotsi-Suomen armeija hävisi suuren pohjansodan (1700 - 1721) käännekohdaksi muodostuneen Pultavan taistelun vuonna 1709. Tätä seurasi usean vuoden ajan isovihaksi nimetty venäläisten kasakkojen ryöstelyretkien aikakausi. Levottomista ajoista johtuen Matti Tuomaanpoika oli jo aiemmin kätkenyt metsään kotitalonsa läheisen niityn kupeeseen huomattavan määrän Kaarle XI:n ja Kaarle XII:n aikaisia kahden, neljän ja kahdeksan markan hopearahoja sekä renesanssiajan kullatun ja kivin koristellun hopeavyön jaettuna kahteen eri nahkapussiin. Toinen pussi oli tarkoitettu 18-vuotiaalle esikoispoika Iisakille ja toinen 15-vuotiaalle Matille. Renessanssivyön on valmistanut todennäköisesti turkulainen kultaseppämestari Hartwig Welligh ennen vuotta 1640,

Venäläiset ottivat tämän surmatyön lisäksi nuoren Matti Matinpojan vangiksi. Hän onnistui vuosia myöhemmin pakenemaan vankeudesta. Kotiin palattuaan Matti sai kuulla veljensä hakeneen isän kätkemät rahat sekä hopeavyön niityn reunasta. Veli, Iisakki Matinpoika, myönsi näin tapahtuneen mutta tähdensi ottaneensa vain pussin, jossa oli hänen oma osuutensa. Tästä aiheutui Suur-Lohtajan käräjäoikeuden pöytäkirjoihin kirjattu riita veljesten välillä.

Selitys Matti Matinpojan perintöosuuden kohtalosta saatiin lähes kolme vuosisataa myöhemmin.Toholampilainen ansioitunut malminetsijä löysi 17.6 2003 malmikiviä etsiessään Hanninkylän tunnetusti kultakriittiseltä alueelta kymmeniä hopearahoja ja renessanssiaikaisen kullatun vyön osia edellämainityn niityn lähellä olevalta hakkuuaukiolta.

Näin hyvin säilyneitä   renessanssivöitä on Suomesta löytynyt vain pari kappaletta ja löydön ainutlaatuisuuden vuoksi vyön katkelma lunastettiin Kansallismuseon kokoelmiin.

Antti ja Viljami Isohannin perinnetyöryhmän anomuksesta Museovirasto myönsi luvan käyttää vyötä korusarjan suunnitteluun. Lahden ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutti suunnitteli v v. 2006-2007 renessanssivyön pohjalta Hannikorusarjan, johon kuuluvat kaulakoru, rintakoru, rannekoru, korvakorut, solmioneula, kalvosinnapit ja sormus.

Please find the short story of Hannikoru inside the jevellery box made from Black Alder